joukko-oppi

substantiivi

  1. matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan joukkoja ja niiden ominaisuuksia

    Hän opiskeli joukko-oppia yliopistossa.
Taivutus

yks. nom. joukko-oppi, yks. gen. joukko-opin, yks. part. joukko-oppia, yks. ill. joukko-oppiin, mon. gen. joukko-oppien, mon. part. joukko-oppeja, mon. ill. joukko-oppeihin.

Synonyymisanakirja

joukko-oppi

  1. puhdas matematiikka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Joukko-oppi on tärkeä matematiikassa.
He opettelivat joukko-opin perusteita.
Joukko-oppi voi olla haastavaa.

Etymologia

Käsite matematiikassa, joka määrittelee joukkojen käsittelyä.

Sanonnat

"Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, neuvokasta syrjään sysätä."

"Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä."

"Ei oppi ojaan kaada."

"Ihminen oppi lukemaan ymmärtääkseen lukemansa väärin."

"Jos ei oppi anna rikkautta, antaa se kunniaa."

Riimisanakirja

joukko-oppi rimmaa näiden kanssa:

kombinaatio-oppi, predestinaatio-oppi, valtio-oppi, evoluutio-oppi, vallanjako-oppi, valo-oppi, tieto-oppi, johto-oppi, hallinto-oppi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

joukko-osasto, oppi-isä, joukko-opetus, kalvinismi, frenologia

Läheisiä sanoja

joukkio, joukko, joukko-opetus, joukko-oppi, joukko-osasto, joukkoanomus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro