juurikori
substantiivi
-
Astia, johon kasvin juuret istutetaan
Istutin puun uuteen juurikoriin.
Taivutus
yks. nom. juurikori, yks. gen. juurikorin, yks. part. juurikoria, yks. ill. juurikoriin, mon. gen. juurikorien, mon. part. juurikoreja, mon. ill. juurikoreihin.
Esimerkit
Hän punoi kauniin juurikorin kesälomalla.
Juurikori täytettiin tuoreilla marjoilla.
Puusta tehty juurikori kestää pitkään.
Käännökset
Läheisiä sanoja
juurikas, juurikassokeri, juurikasvi, juurikori, juurikääpä, juurilaho