jyvä
substantiivi
-
viljan siemen tai pieni osa jostakin
Vilja on täynnä kultaisia jyviä.
Taivutus
yks. nom. jyvä, yks. gen. jyvän, yks. part. jyvää, yks. ill. jyvään, mon. gen. jyvien jyväin, mon. part. jyviä, mon. ill. jyviin.
Esimerkit
Kaurapellolla näkyi paljon jyviä.
Hän osti säkillisen jyviä.
Jyvä putosi maahan.
Korkeiden patosulkujen avulla höyrylaivat ja muut alukset laskettiin Vesijärven tasolta Päijänteen tasolle, josta ne menivät Heinolaan ja jyväskylään
Hän oli suurkauppiaan tytär jyväskylästä ja oli aina viettänyt varakkaan perheen iloisen huoletonta elämää sisaruslauman nuorimpana jäsenenä
Etymologia
Lainasana, alunperin germaaninen *gr?wan-, 'jyvä'.
suomalais-permiläinen yewä. Englanniksi grain
Käännökset
Slangisanakirja
-
maalainen
-
jyväri: maalainen
-
jyväjemmari: maalainen
-
jyvällä: olla selvillä ainakin vähän : Ootsä kuule yhtää jyvällä popmusasta?
-
jyvämeininki: maalaistapa
Riimisanakirja
jyvä rimmaa näiden kanssa:
hiekkajyvä, torajyvä, tasajyvä, kultajyvä, hiekanjyvä, ohranjyvä, kauranjyvä, siemenjyvä, rukiinjyvä
Liittyvät sanat
kahujyvä, tasajyvä, ohrasuurimo, kaurasuurimo, ruishiutaleLäheisiä sanoja
jyvittää, jyvitys, jyvitysarvo, jyvä, jyväinen, jyväiskudos