kärkkäys

substantiivi

1. innokkuuden, ahneuden tai halukkuuden tila tai laatu

   Hänen kärkkyytensä voitti kaikki.

Taivutus

yks. nom. kärkkäys, yks. gen. kärkkäyden, yks. part. kärkkäyttä, yks. ill. kärkkäyteen, mon. gen. kärkkäyksien, mon. part. kärkkäyksiä, mon. ill. kärkkäyksiin.

Synonyymisanakirja

kärkkäys

1. utelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen kärkkäys harmitti toisia.
Kärkkäys voi johtaa väärinymmärryksiin.
Kärkkäys näkyi hänen ilmeestään.

Käännökset

Riimisanakirja

kärkkäys rimmaa näiden kanssa:

värkkäys, lykkäys, rääkkäys, eläinrääkkäys, yökkäys, hyökkäys, salamahyökkäys, rintamahyökkäys, ilmahyökkäys

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kärkiväli, kärkkyjä, kärkkyä, kärkkäys, kärkkäästi, kärkyntä