könttä
substantiivi
-
iso, epäsäännöllisen muotoinen kappale jostakin asiasta
Hän heitti köntän lunta minua kohti.
Taivutus
yks. nom. könttä, yks. gen. köntän, yks. part. könttää, yks. ill. könttään, mon. gen. könttien könttäin, mon. part. könttiä, mon. ill. könttiin.
Esimerkit
Hän löysi metsästä suuren köntän.
Könttä saviruukkua käytettiin koristeluun.
Könttä hiiltä oli painava kantaa.
Etymologia
Mahdollisesti onomatopoeettinen tai murteellinen. "konttailla
Käännökset
Slangisanakirja
-
kokonainen / yhteis- : Pannaan könttäsumma, kaks donaa, ouugi?
Riimisanakirja
könttä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
könninkello, köntti, könttisumma, könttä, könttäsumma, köntys