kaavin
substantiivi
-
väline, jota käytetään pintamateriaalinen poistamiseen
Hanki kaavin, jotta voimme poistaa maalin.
Taivutus
yks. nom. kaavin, yks. gen. kaapimen, yks. part. kaavinta, yks. ill. kaapimeen, mon. gen. kaapimien kaavinten, mon. part. kaapimia, mon. ill. kaapimiin.
Esimerkit
Jääkaapin oveen oli jäänyt jotain
Mutta hän lienee tarkkaan seurannut syöntiäni ja huomannut, että minä salaa erottelin pois kinkkupalaset ja lisäksi kaavin kuoren ennen suuhun pistämistä vapaaksi pehmeästä rasvakerrostumasta
Etymologia
Johdettu sanasta 'kaapia'.
Käännökset
Slangisanakirja
-
skraba: kaavin / raspi
Liittyvät sanat
kyretti, raappa, jääraappa, kaapiaLäheisiä sanoja
kaavata, kaavaushiekka, kaaviloida, kaavin, kaavinlevy, kaavinrauta