kaiverrus
substantiivi
-
toimenpide, jossa materiaalin pinnasta poistetaan osa kaivertamalla
Kaiverrus puussa on hyvin vanha.
Taivutus
yks. nom. kaiverrus, yks. gen. kaiverruksen, yks. part. kaiverrusta, yks. ill. kaiverrukseen, mon. gen. kaiverrusten kaiverruksien, mon. part. kaiverruksia, mon. ill. kaiverruksiin.
Esimerkit
Kuparilaatassa oli vanha kaiverrus.
Kirjan kansi oli koristeellinen kaiverruksen ansiosta.
Kaiverrus teki esineestä ainutlaatuisen.
Etymologia
Peräisin verbistä 'kaivertaa', tarkoittaa kaiverrettua jälkeä.
Käännökset
| englanti |
engraving diaglyph, intaglio glyptic art inscription |
| ranska | gravure (f), inscription (f) |
| saksa | Gravieren, Stechen, Gravur (f), Stich (m), Inschrift (f) |
| italia | incisione, inscrizione (f), motto (m) |
| venäjä | грави́рование, гравю́ра (f) |
| ruotsi | gravering, gravyr |
| kreikka | επιγραφή (f), χάραξη (f) |
| unkari | felirat |
Liittyvät sanat
gravyyri, kaiverrosLäheisiä sanoja
kaiverre, kaiverrin, kaiverros, kaiverrus, kaiverrusneula, kaiverrustyö