kaivin
substantiivi
-
työkalu, jota käytetään kaivamiseen
Hän käytti kaivinta maan muokkaamiseen.
Taivutus
yks. nom. kaivin, yks. gen. kaivimen, yks. part. kaivinta, yks. ill. kaivimeen, mon. gen. kaivimien kaivinten, mon. part. kaivimia, mon. ill. kaivimiin.
Esimerkit
Kaivin oli jumissa maaperässä.
Homman suoritti vanha kaivin.
Kaivin on tärkeä väline rakennustyömaalla.
Etymologia
kaivaa; sukulaissanat pohjoissaame goaivvan. Englanniksi spade
Käännökset
| englanti |
digger (gloss) |
Riimisanakirja
kaivin rimmaa näiden kanssa:
kaavin, raavin, hevin, kalvin, kelvin, kovin, survin, perunasurvin, turvin
Liittyvät sanat
kauhaLäheisiä sanoja
kaiverruttaa, kaivertaa, kaivertaja, kaivin, kaivinkone, kaivo