kaksikko

substantiivi

1. kahden henkilön tai asian ryhmä

   He muodostivat loistavan kaksikon.

Taivutus

yks. nom. kaksikko, yks. gen. kaksikon, yks. part. kaksikkoa, yks. ill. kaksikkoon, mon. gen. kaksikkojen kaksikoiden kaksikoitten, mon. part. kaksikkoja kaksikoita, mon. ill. kaksikkoihin kaksikoihin.

Synonyymisanakirja

kaksikko

1. pari, duo, pariskunta, parivaljakko, härkäpari, säepari, distikon, duetto, dyadi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

He ovat erottamaton kaksikko.
Kaksikko voitti kilpailun.
Kaksikko kävelee yhdessä joka päivä.

Käännökset

Sitaatit

• "Nyt on pakko sanoa ikävästi: en tunne toista tahoa joita kohtaan tunnen yhtä syvää vastenmielisyyttä kuin kaksikko Leena Hietanen|Hietanen-Bäckman."

Riimisanakirja

kaksikko rimmaa näiden kanssa:

voimakaksikko, kajakkikaksikko, pariairokaksikko, kanadalaiskaksikko, kahdeksikko, leksikko

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaksikielinen, kaksikielistyä, kaksikielisyys, kaksikko, kaksikotinen, kaksikotisuus

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa sana kollitus? Konteksti on seuraava: Työtoverit tarkastelevat piirustukset, jotka?
Mikä Rimmaa lauseen maaginen kaksikko kansa?