kalkatus

substantiivi

  1. ääni, joka syntyy kun jotain kalkatetaan

    Kuulin kovaäänisen kalkatuksen.
Taivutus

yks. nom. kalkatus, yks. gen. kalkatuksen, yks. part. kalkatusta, yks. ill. kalkatukseen, mon. gen. kalkatusten kalkatuksien, mon. part. kalkatuksia, mon. ill. kalkatuksiin.

Synonyymisanakirja

kalkatus

  1. helinä, kotkotus, kälätys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kalkatus kuului aamuvarhain navetasta.
Seinäkello piti tasaista kalkatusta.
Hän heräsi epäilyttävään kalkatukseen yöllä.

Etymologia

Johdettu verbistä 'kalkattaa', tarkoittaa kalkattavaa ääntä.

Riimisanakirja

kalkatus rimmaa näiden kanssa:

kilkatus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kalina

Läheisiä sanoja

kaljuuntua, kaljuus, kalkattaa, kalkatus, kalke, kalkeeripaperi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro