kaniini
substantiivi
-
jäniseläinten suvun laji
Kaniini on nopea ja säikky eläin.
Taivutus
yks. nom. kaniini, yks. gen. kaniinin, yks. part. kaniinia, yks. ill. kaniiniin, mon. gen. kaniinien kaniineiden kaniineitten, mon. part. kaniineja kaniineita, mon. ill. kaniineihin.
Esimerkit
Kaniini piiloutui kasvillisuuden sekaan.
Sain kaniini ystäväkseni eläinkaupasta.
Kaniinilla on pehmeä
Etymologia
perustuu latinankieliseen sanaan 'canina', joka viittaa kaniinilajeihin
Käännökset
| englanti |
lapin coney European rabbit, Old World rabbit |
| saksa | Kaninchen, Karnickel qualifierolloquial, Schlappohr qualifier humorous |
| italia | coniglio, coniglio (m) |
| ruotsi | kanin |
| ranska | lapin (m) |
| kreikka | κουνέλι |
| unkari | nyúl |
| latina | cunīculus (m) |
| puola | królik (m) |
| romania | iepure, iepure de vizuină |
| venäjä | кро́лик (m), крольчи́ха (f) |
Liittyvät sanat
angorakaniini, punasilmäinen, kani (2), pupuLäheisiä sanoja
kangistua, kangistuttaa, kani, kaniini, kaniinirotu, kanisteri