kanssaeläjä
substantiivi
-
ihmine, joka elää jonkun kanssa yhteisessä taloudessa tai yhteisössä
Hän on pitkäaikainen kanssaeläjäni.
Taivutus
yks. nom. kanssaeläjä, yks. gen. kanssaeläjän, yks. part. kanssaeläjää, yks. ill. kanssaeläjään, mon. gen. kanssaeläjien kanssaeläjäin, mon. part. kanssaeläjiä, mon. ill. kanssaeläjiin.
Esimerkit
Eläimet elävät luonnossa muiden kanssaeläjien kanssa.
Hän arvosti kanssaeläjiensä tukea.
Kanssaeläjät tekevät elämän rikkaammaksi.
Etymologia
Muodostettu yhdistämällä sanat 'kanssa' ja 'eläjä'.
Käännökset
Riimisanakirja
kanssaeläjä rimmaa näiden kanssa:
läjä, roskaläjä, eläjä, koroillaeläjä, koroillaaneläjä, pieneläjä, yksineläjä, naiseläjä, loiseläjä
Läheisiä sanoja
kansoittaa, kansoittua, kanssa, kanssaeläjä, kanssaihminen, kanssakäyminen