kantatila

substantiivi

1. tila, joka on perustettu ennen vuotta 1540 ja voinut pysyä samalla suvulla

   Hänen perheensä on omistanut kantatilan jo vuosikymmeniä.

Taivutus

yks. nom. kantatila, yks. gen. kantatilan, yks. part. kantatilaa, yks. ill. kantatilaan, mon. gen. kantatilojen kantatilain, mon. part. kantatiloja, mon. ill. kantatiloihin.

Synonyymisanakirja

kantatila

1. emätila, emätila, päätila.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kantatila on ollut suvun omistuksessa sukupolvien ajan.
Se sijaitsee maaseudulla.
Kantatilalla kasvatetaan karjaa.

Käännökset

Riimisanakirja

kantatila rimmaa näiden kanssa:

sotatila, palstatila

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kantasuomi, kantata, kantatie, kantatila, kantautua, kantavartalo