kantelu

substantiivi

1. toimenpide, jonka avulla pyritään oikeudelliseen tai hallinnolliseen arviointiin

   Hän päätti tehdä kantelun asiasta.

Taivutus

yks. nom. kantelu, yks. gen. kantelun, yks. part. kantelua, yks. ill. kanteluun, mon. gen. kantelujen kanteluiden kanteluitten, mon. part. kanteluja kanteluita, mon. ill. kanteluihin.

Synonyymisanakirja

kantelu

1. valittaminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kantelu käsiteltiin nopeasti tuomioistuimessa.
Hän teki kantelun viranomaisten toiminnasta.
Kantelu voi johtaa muutoksiin.

Käännökset

Riimisanakirja

kantelu rimmaa näiden kanssa:

parantelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kantaäiti, kantele, kantelija, kantelu, kantelukirjelmä, kantelupukki