kanttori-urkuri

substantiivi

1. kanttori, joka soittaa myös urkuja

   Kanttori-urkuri soitti kauniisti kirkossa.

Taivutus

yks. nom. kanttori-urkuri, yks. gen. kanttori-urkurin, yks. part. kanttori-urkuria, yks. ill. kanttori-urkuriin, mon. gen. kanttori-urkurien kanttori-urkureiden kanttori-urkureitten, mon. part. kanttori-urkureja kanttori-urkureita, mon. ill. kanttori-urkureihin.

Synonyymisanakirja

kanttori-urkuri

1. kirkkomuusikko.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kanttori-uruuri soitti kirkkouruilla vaikuttavasti.
Heidän kanttori-urkurinsa on perehtynyt klassiseen musiikkiin.
Kanttori-urkuri opetti lapsille musiikin perusteita.

Käännökset

Sanonnat

"Pitääs suaki hiuka hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit,kehu pappi kun kanttori väärin soitti."

"Pitääs suaki vähä hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit, kehuu pappi kun kanttori väärin soitti."

Riimisanakirja

kanttori-urkuri rimmaa näiden kanssa:

urkuri, diplomiurkuri

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kanttiini, kanttinauha, kanttori, kanttori-urkuri, kanttura, kanttuvei

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Milloin urkuri-säveltäjä Aaron Justinus Tenkanen eli?
Miten kanttori pystyy soittamaan häämarssia?