kara
substantiivi
-
vuohi
Karjatilan omistajalla oli useampi kara.
Taivutus
yks. nom. kara, yks. gen. karan, yks. part. karaa, yks. ill. karaan, mon. gen. karojen karain, mon. part. karoja, mon. ill. karoihin.
Esimerkit
Terävä kara tarttui saappaan pohjaan.
Kara mursi veden pinnan.
Hän käytti karan kiinnittämiseen voimaa.
Etymologia
Mahdollisesti germaaninen sana, tarkoittaen terää tai piikkiä.
Käännökset
englanti |
spindle shank shaft carom |
Slangisanakirja
-
flynttää: karata
-
hatkaa: karata / paeta : Se hatkas heti ku sen skouden silmä vältti.
-
kake: karate : Treenaatsä viel kakee?
-
kakes : karateharjoituksissa
-
karamelli
-
karkkari: karamelli
-
karkki: karamelli : Ootsä taas pannu fyrkkas karkkii?
-
naassi: karamelli
-
tsingraa: karata / lähteä
Sitaatit
"Assi kara paasaa parakissa."
Riimisanakirja
kara rimmaa näiden kanssa:
kakara, kauhukakara, pakara, sakara, vekara, pojanvekara, haikara, harmaahaikara, kattohaikara
Liittyvät sanat
sorvi, puukko, omena, tappiLäheisiä sanoja
kapusta, kapustarinta, kaput, kara, karaatti, karabiini