karavaanari
substantiivi
-
henkilö, joka matkustaa asuntovaunulla tai -autolla
Karavaanari pysähtyi leirintäalueelle yöksi.
Taivutus
yks. nom. karavaanari, yks. gen. karavaanarin, yks. part. karavaanaria, yks. ill. karavaanariin, mon. gen. karavaanarien karavaanareiden karavaanareitten, mon. part. karavaanareja karavaanareita, mon. ill. karavaanareihin.
Synonyymisanakirja
karavaanari
-
matkailuauton käyttäjä, leirintämatkailija, matkailija.
Esimerkit
Karavaanari matkaa ympäri Eurooppaa kesäisin.
Karavaanarit kokoontuvat leirintäalueelle juhannuksena.
Hänestä tuli karavaanari eläkkeelle jäätyään.
Karavaanari nauttii vapaudesta ja luonnosta.
Karavaanarin elämäntyyli kiehtoo monia.
Etymologia
Johdettu sanasta 'karavaani', tarkoittaen henkilöä, joka matkaa karavaanissa.
Käännökset
| englanti |
caravanner, caravaner |
Riimisanakirja
karavaanari rimmaa näiden kanssa:
mainari, medisiinari, pannari, tennari, pinnari, perhepinnari, koulupinnari, konnari, puolitonnari
Läheisiä sanoja
karatepotku, karautella, karauttaa, karavaanari, karavaani, karavaanimatkailu