karkuruus
substantiivi
-
käyttäytyminen, jossa henkilö pakenee tai karttaa jotakin
Karkuruus on hänelle tyypillistä, hän yleensä välttelee vastuuta.
Taivutus
yks. nom. karkuruus, yks. gen. karkuruuden, yks. part. karkuruutta, yks. ill. karkuruuteen, mon. gen. karkuruuksien, mon. part. karkuruuksia, mon. ill. karkuruuksiin.
Synonyymisanakirja
karkuruus
-
karkaaminen, pakeneminen, pakomatka.
Esimerkit
Hänen karkuruutensa tuli monelle yllätyksenä.
Karkuruus on vakava rikkomus.
Lehdistö pui hänen karkuruuttaan pitkään.
Etymologia
Perustuu 'karkuri'-sanaan, tarkoittaa karkaamista tai karkaamisen tilaa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
karkumatka, karkuretki, karkuri, karkuruus, karkuteille, karkuteillä