kauhukakara

substantiivi

  1. "kielteisellä sävyllä erittäin hankalaksi koettu lapsi"

    "Pienestä pitäen hän oli ollut todellinen kauhukakara."
Taivutus

yks. nom. kauhukakara, yks. gen. kauhukakaran, yks. part. kauhukakaraa, yks. ill. kauhukakaraan, mon. gen. kauhukakaroiden kauhukakaroitten kauhukakarain, mon. part. kauhukakaroita, mon. ill. kauhukakaroihin.

Synonyymisanakirja

kauhukakara

  1. vintiö, riiviö, kakara.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli aikamoinen kauhukakara lapsena.
Vanhemmat saivat kuulla kauhukakaran tekosista.
Kauhukakara on villimpi kuin muut lapset.

Riimisanakirja

kauhukakara rimmaa näiden kanssa:

kakara

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kakara

Läheisiä sanoja

kauhuissaan, kauhujuttu, kauhukahva, kauhukakara, kauhukertomus, kauhukirjallisuus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro