kaukonäkö

substantiivi

1. kyky nähdä selvästi kauas

   Hänen kaukonäkö on heikentynyt iän myötä.

Taivutus

yks. nom. kaukonäkö, yks. gen. kaukonäön, yks. part. kaukonäköä, yks. ill. kaukonäköön, mon. gen. kaukonäköjen, mon. part. kaukonäköjä, mon. ill. kaukonäköihin.

Synonyymisanakirja

kaukonäkö

1. näkeminen, näkökyky, näköaisti, näkö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on erinomainen kaukonäkö.
Kaukonäkö vaatii toisinaan silmälasit.
Kaukonäöllä voi havaita kaukana liikkuvia kohteita.

Häntä pidettiin ystäväin piireissä vain hyvin kaukonäköisenä

Käännökset

Riimisanakirja

kaukonäkö rimmaa näiden kanssa:

näkö, konenäkö, lähinäkö, värinäkö, vaivannäkö, unennäkö, kaksinnäkö, stereonäkö, ulkonäkö

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaukomatka, kaukomatkailu, kaukomuisti, kaukonäkö, kaukonäköinen, kaukonäköisesti