kaunokainen

substantiivi

  1. rakastettava tai viehättävä (yleensä naisesta tai lapsesta)

    Pieni kaunokainen nukkuu rauhallisesti.
Taivutus

yks. nom. kaunokainen, yks. gen. kaunokaisen, yks. part. kaunokaista, yks. ill. kaunokaiseen, mon. gen. kaunokaisten kaunokaisien, mon. part. kaunokaisia, mon. ill. kaunokaisiin.

Synonyymisanakirja

kaunokainen

  1. huuri, kaunotar, hyvännäköinen ihminen, namu, namupala, tyrmäävä tyyppi, hyvännäköinen nainen, ihastuttava ihminen, lumoava ihminen, herttainen ihminen, kultainen ihminen, loisto-, loistotyyppi, donna, herkkupala, miestennielijä, hyvännäköinen, päivänkakkara.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli aikansa kaunokainen.
Kaunokainen voitti kilpailun kauneudessaan.
Kevään ensimmäinen kaunokainen kukki pihalla.

Etymologia

Muodostettu sanasta 'kaunis' ja '-kainen' (diminutiivinen pääte).

Riimisanakirja

kaunokainen rimmaa näiden kanssa:

takainen, haudantakainen, historiantakainen, rajantakainen, rintamantakainen, kuolemantakainen, tavantakainen, lahdentakainen, merentakainen, valtamerentakainen

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tuhatkauno

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro