kehätuomari
substantiivi
-
urheilukilpailussa toimiva sääntötulkitsija, joka valvoo peliä kehän tai areenan reunalla
Kehätuomari puuttui tilanteeseen.
Taivutus
yks. nom. kehätuomari, yks. gen. kehätuomarin, yks. part. kehätuomaria, yks. ill. kehätuomariin, mon. gen. kehätuomarien kehätuomareiden kehätuomareitten, mon. part. kehätuomareja kehätuomareita, mon. ill. kehätuomareihin.
Etymologia
Viittaa kehässä ottelua valvovaan tuomariin, kuten nyrkkeilyssä
Käännökset
Riimisanakirja
kehätuomari rimmaa näiden kanssa:
juomari, tuomari, linjatuomari, varatuomari, ratatuomari, sotatuomari, pistetuomari, maalituomari, pelituomari, ylituomari
Läheisiä sanoja
kehäriutta, kehäsaha, kehätie, kehätuomari, keidas, keidassuo