keikaus

substantiivi

1. liike, jossa jokin esine tai henkilö kaatuu tai kallistu

   Se oli vain pieni keikaus.

Taivutus

yks. nom. keikaus, yks. gen. keikauksen, yks. part. keikausta, yks. ill. keikaukseen, mon. gen. keikausten keikauksien, mon. part. keikauksia, mon. ill. keikauksiin.

Synonyymisanakirja

keikaus

1. käännös, pyörähdys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keikaus tapahtui yllättäen.
Se oli vain pieni keikaus

Mutta silloinpa tulikin Emmylle keikaus, jota tuskin monikaan muu nuori vaimo olisi kestänyt

Käännökset

Riimisanakirja

keikaus rimmaa näiden kanssa:

vallankeikaus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keikaroida, keikaroija, keikarointi, keikaus, keikauskakku, keikauttaa