kesäkiertue
substantiivi
-
kiertue, joka järjestetään kesän aikana
Bändi lähtee kesäkiertueelle.
Taivutus
yks. nom. kesäkiertue, yks. gen. kesäkiertueen, yks. part. kesäkiertuetta, yks. ill. kesäkiertueeseen, mon. gen. kesäkiertueiden kesäkiertueitten, mon. part. kesäkiertueita, mon. ill. kesäkiertueisiin kesäkiertueihin.
Esimerkit
Yhtye aloittaa kesäkiertueen Rovaniemen keikalla.
Kesäkiertue kattaa useita kaupunkeja.
Musiikkifestivaali on osa kesäkiertuetta.
Etymologia
Kombinaatio sanoista 'kesä' ja 'kiertue'.
Käännökset
Riimisanakirja
kesäkiertue rimmaa näiden kanssa:
kiertue, teatterikiertue, konserttikiertue, viihdytyskiertue, maaseutukiertue
Läheisiä sanoja
kesäkeitto, kesäkeli, kesäkenkä, kesäkiertue, kesäkisat, kesäkissa