kevätaika
substantiivi
-
keväästä puhuttaessa käytetty aikakausi
Kevätaika on ihanaa aikaa.
Taivutus
yks. nom. kevätaika, yks. gen. kevätajan, yks. part. kevätaikaa, yks. ill. kevätaikaan, mon. gen. kevätaikojen kevätaikain, mon. part. kevätaikoja, mon. ill. kevätaikoihin.
Synonyymisanakirja
kevätaika
-
kevätsesonki, pääsiäisaika, toukoaika.
Esimerkit
Kevät on täynnä lumoa ja kevätaikaa.
Kevätaika on parasta puutarhassa.
Kevätaika innoittaa taiteilijoita.
Etymologia
muodostettu yhdistämällä sanat 'kevät' ja 'aika'; tarkoittaa kevään ajanjaksoa
Käännökset
| englanti |
springtime |
Sitaatit
"Kauneus on symbolien symboli. Kauneus paljastaa kaiken, koska se ei ilmaise mitään. Kun se näyttää meille itsensä, se näyttää meille koko hehkuvanvärisen maailman. Kauneus on ainoa asia, jota aika ei voi vahingoittaa. Filosofiat sortuvat kuin hiekka, uskonnot väistyvät yksi toisensa jälkeen kuin syksyn lakastuvat lehdet, mutta kauneus säilyy kaikkina vuodenaikoina ja ikuisesti. Kauneus on nerouden muoto - on itse asiassa neroutta korkeampi, koska se ei tarvitse selityksiä. Se on yksi maailman suurista tosiasioista kuten auringonvalo tai kevätaika tai kuuksi kutsumamme hopeinen heijastus tummaan veteen."
Riimisanakirja
kevätaika rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
keväistää, kevät, kevätaamu, kevätaika, kevätasu, kevätaurinko