kielitieteilijä
substantiivi
-
henkilö, joka tutkii kieliä
Isäni on kielitieteilijä.
Taivutus
yks. nom. kielitieteilijä, yks. gen. kielitieteilijän, yks. part. kielitieteilijää, yks. ill. kielitieteilijään, mon. gen. kielitieteilijöiden kielitieteilijöitten kielitieteilijäin, mon. part. kielitieteilijöitä, mon. ill. kielitieteilijöihin.
Esimerkit
Kielitieteilijä tutkii eri kielten rakenteita.
Moni kielitieteilijä osallistuu kansainvälisiin konferensseihin.
Hän toimii kielitieteilijänä yliopistolla.
Etymologia
Johdettu sanasta 'kielitiede'.
Käännökset
| englanti |
semiotician linguist, linguistic scientist |
| ranska | linguiste |
| saksa | Sprachwissenschaftler (m), Sprachwissenschafter (m), Linguist (m) |
| kreikka | γλωσσολόγος (m) (f) |
| unkari | nyelvész |
| italia | linguista (m) (f) |
| puola | językoznawca (m), lingwista (m) |
| venäjä | лингви́ст (m), языкове́д (m) |
| ruotsi | lingvist |
Riimisanakirja
kielitieteilijä rimmaa näiden kanssa:
vehkeilijä, pöyhkeilijä, lenkkeilijä, postimerkkeilijä, nyrkkeilijä, ammattinyrkkeilijä, retkeilijä, naparetkeilijä, telttaretkeilijä, löytöretkeilijä
Liittyvät sanat
lingvisti, kielentutkija, kielimiesLäheisiä sanoja
kielitaju, kielitiede, kielitieteellinen, kielitieteilijä, kielitunne, kielitutkinto