kielo

substantiivi

1. Suomen kansalliskukka, jolla on kellomainen valkoinen kukinto

   Kieloja kasvaa pihamme reunamilla.

Taivutus

yks. nom. kielo, yks. gen. kielon, yks. part. kieloa, yks. ill. kieloon, mon. gen. kielojen, mon. part. kieloja, mon. ill. kieloihin.

Synonyymisanakirja

kielo

1. Convallaria majalis.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kielo kasvaa luonnonvaraisena metsissä.
Kielon tuoksu on keväisin voimakkaimmillaan.
Kielokimppu ilahduttaa saajaansa.

Käännökset

Riimisanakirja

kielo rimmaa näiden kanssa:

tuonenkielo, suutarinkielo, kalliokielo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kieliä, kiellellä, kielletty, kielo, kielteinen, kielteisesti