kihara
substantiivi
-
kierretty tai taipunut hius, lanka tai muu vastaava
Hänen kiharansa olivat valloittavat.
Taivutus
yks. nom. kihara, yks. gen. kiharan, yks. part. kiharaa, yks. ill. kiharaan, mon. gen. kiharien kiharoiden kiharoitten kiharojen, mon. part. kiharia kiharoita kiharoja, mon. ill. kihariin kiharoihin.
Esimerkit
Hänellä on kauniit kiharat hiukset.
Muotoilin hiukseni kiharoiksi.
Kihara kampaus on juhlava.
Etymologia
Tulee suomalais-ugrilaisista juurista, tarkoittaa taipuvaa tai käpertyvää muotoa.
Käännökset
| englanti |
frizzly curling frizz curl curly |
| unkari | lokni, göndör |
| venäjä | ло́кон (m), глазо́к цвето́чный (m), глазо́к чёрно-бу́рый (m), кудря́вый, курча́вый, кучеря́вый, волни́стый, виться, вью́щийся, завито́к (m), кудря́шка (f), завиту́шка (f) |
| italia | arricciamento, arricciato |
| ranska | bouclé, frisé, boucle (f) |
| saksa | lockig, Locke (f) |
| kreikka | κατσαρός |
| ruotsi | lockig, krullig, lock, hårlock |
Slangisanakirja
-
monimutkainen : On muuten aika kihara homma.
Liittyvät sanat
säkkärä, afro-, karstavilla, -tukkainen, kikkaraLäheisiä sanoja
kievari, kihahdus, kihahtaa, kihara, kiharaan, kiharainen