kihinä

substantiivi

1. korkeataajuinen ääni, joka tuottaa hiljaisesti tai hienovaraisesti

   Kun avasin radion, ensimmäinen ääni, jonka kuulin, oli hiljainen kihinä.

Taivutus

yks. nom. kihinä, yks. gen. kihinän, yks. part. kihinää, yks. ill. kihinään, mon. gen. kihinöiden kihinöitten kihinäin, mon. part. kihinöitä, mon. ill. kihinöihin.

Synonyymisanakirja

kihinä

1. hyörinä, touhu, hälinä, melu, tohina, kohu, vilske, hullunmylly, vilinä, vouhotus, kiire, mylläkkä, touhotus, pihinä, pärskähdys, pihahdus, sihahdus, sokellus, soperrus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Huoneessa kuului levotonta kihisevä ääni.
Kihinä täytti koko auditorion.
Puussa oli kihinää täynnä elämää.

Käännökset

Riimisanakirja

kihinä rimmaa näiden kanssa:

pihinä, sihinä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiherrellä, kiherrys, kihertää, kihinä, kihistä, kihlajaiset