kiintiö

substantiivi

1. määrä, joka on asetettu jollekin tietylle asialle, kuten tuotteille, ihmisille tai ajanjaksolle

   Yhtiön oli täytettävä kiintiö myydyistä tuotteista.

Taivutus

yks. nom. kiintiö, yks. gen. kiintiön, yks. part. kiintiötä, yks. ill. kiintiöön, mon. gen. kiintiöiden kiintiöitten, mon. part. kiintiöitä, mon. ill. kiintiöihin.

Synonyymisanakirja

kiintiö

1. osuus, varaus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Yhtiön osakeanti ylitti kiintiön nopeasti.
Hänelle myönnettiin erityinen kiintiö.
Kiintiö on tärkeä osa tasa-arvoa.

Käännökset

Riimisanakirja

kiintiö rimmaa näiden kanssa:

maakiintiö, sukupuolikiintiö, vientikiintiö, tuontikiintiö, mieskiintiö, naiskiintiö, pääsykiintiö, vintiö

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiinteä, kiinteäkorkoinen, kiinteästi, kiintiö, kiintiöidä, kiintiöinti

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa kiintiö? Esimerkiksi joskus lukee (hevosissa), että varsakiintiöt ovat täynnä.?
Mikä on kiintiö?