kiintouitto
substantiivi
-
menetelmä, jossa puut kuljetetaan vesiteitse määräpaikkaan
He käyttivät kiintouittoa kuljettaessaan puut sahalle.
Taivutus
yks. nom. kiintouitto, yks. gen. kiintouiton, yks. part. kiintouittoa, yks. ill. kiintouittoon, mon. gen. kiintouittojen, mon. part. kiintouittoja, mon. ill. kiintouittoihin.
Esimerkit
Jokivene valmistautui kiintouittoon.
Kiintouitto edellyttää erikoistaitoa.
Seuraavana päivänä oli suunnitteilla kiintouitto.
Etymologia
Koostuu sanoista 'kiinto-' ja 'uitto'.
Käännökset
Liittyvät sanat
lauttausLäheisiä sanoja
kiintotiheys, kiintotilavuus, kiintotähti, kiintouitto, kiintymys, kiintyneisyys