kiivailu

substantiivi

1. kiivas väittely tai riita

   Heidän kiivailunsa sai ilkikurisen sävyyn.

Taivutus

yks. nom. kiivailu, yks. gen. kiivailun, yks. part. kiivailua, yks. ill. kiivailuun, mon. gen. kiivailujen kiivailuiden kiivailuitten, mon. part. kiivailuja kiivailuita, mon. ill. kiivailuihin.

Synonyymisanakirja

kiivailu

1. inttäminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kiivailu ei ratkaise mitään.
Riitaurheilu on täynnä kiivailua.
Kiivailu vei kaiken energian.

Käännökset

Riimisanakirja

kiivailu rimmaa näiden kanssa:

ivailu, diivailu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiivaasti, kiivailija, kiivailla, kiivailu, kiivas, kiivasluonteinen