kilinä

substantiivi

1. kellon tai kulkusen tuottama ääni

   Joulupukki saapuu, kuulen jo kulkusten kilinän.

Taivutus

yks. nom. kilinä, yks. gen. kilinän, yks. part. kilinää, yks. ill. kilinään, mon. gen. kilinöiden kilinöitten kilinäin, mon. part. kilinöitä, mon. ill. kilinöihin.

Synonyymisanakirja

kilinä

1. kalina, naksahdus, helähdys, kilahdus, helinä, kolina.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Astioiden kilinä viestii illallisen valmistumisesta.
Kellon kilinä kuului oven takaa.
Kilinä herätti meidät aamulla.

Ja nyt he kai pyrähtivät pois, sillä sekä kulkusten että suuren aisakellon räminä tuli jostakin käänteestä taaksemme ja hetken kuluttua ajettiin ohitsemme tavattomassa kellojen kilinässä

Kerran näin haaveillessani, kääntyneenä pois iloisista äänistä, tupakansavusta ja lasien kilinästä, taas katselin avatusta ikkunaruudusta suoraan tähtitaivaaseen, sieltä ammentaen mielen sopusointua

Käännökset

Riimisanakirja

kilinä rimmaa näiden kanssa:

vilinä, ihmisvilinä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiliasti, kiliastinen, kilikello, kilinä, kilipukki, kilistellä