kilke

substantiivi

1. pieni metalliesine, joka kilisee

   Avaimien kilke kuului käytävästä.

Taivutus

yks. nom. kilke, yks. gen. kilkkeen, yks. part. kilkettä, yks. ill. kilkkeeseen, mon. gen. kilkkeiden kilkkeitten, mon. part. kilkkeitä, mon. ill. kilkkeisiin kilkkeihin.

Synonyymisanakirja

kilke

1. kilkatus, kalke.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kilke lasten leikeistä täytti pihan.
Kaupungin kilke hiljeni illalla.
Hänen naurunsa oli kuin iloinen kilke.

Käännökset

Riimisanakirja

kilke rimmaa näiden kanssa:

pilke, tilke, vilke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiljuva, kilkattaa, kilkatus, kilke, kilkka, kilkkaa