kimeä

adjektiivi

  1. ääni, joka on korkea, terävä ja usein epämiellyttävä

    Hänen kimeä äänensä sai minut säpsähtämään.
Taivutus

yks. nom. kimeä, yks. gen. kimeän, yks. part. kimeää kimeätä, yks. ill. kimeään, mon. gen. kimeiden kimeitten kimeäin, mon. part. kimeitä, mon. ill. kimeihin kimeisiin.

Synonyymisanakirja

kimeä

  1. korkea.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lintujen kimeä viserrys täytti ilman.
Kimeä ääni kuului metsästä.
Hänen ääni on yllättävän kimeä.

Etymologia

Peräisin ruotsin sanasta 'kimmer'

kimedä < kime. Englanniksi shrill

Riimisanakirja

kimeä rimmaa näiden kanssa:

imeä, pimeä, iltapimeä, säkkipimeä, puolipimeä, sysipimeä, pilkkopimeä, syyspimeä, yöpimeä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kimeä-ääninen, kiljuhanhi, piipata (2), falsettiääni, ujellus

Läheisiä sanoja

kimara, kimbri, kimeys, kimeä, kimeä-ääninen, kimeästi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro