kirkonaika

substantiivi

1. aika, jolloin järjestetään jumalanpalvelus tai muu uskonnollinen tilaisuus

   Sunnuntai-aamu on tyypillinen kirkonaika.

Taivutus

yks. nom. kirkonaika, yks. gen. kirkonajan, yks. part. kirkonaikaa, yks. ill. kirkonaikaan, mon. gen. kirkonaikojen kirkonaikain, mon. part. kirkonaikoja, mon. ill. kirkonaikoihin.

Synonyymisanakirja

kirkonaika

1. jumalanpalvelusaika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kirkonaika on hiljentymisen aikaa.
Kirkonaikana pohditaan hengellisiä kysymyksiä.
Kirkonaika tuo rauhaa arkeen.

Käännökset

Riimisanakirja

kirkonaika rimmaa näiden kanssa:

kellonaika, armonaika, jaksonaika, paastonaika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kirkollisuus, kirkollisvaalit, kirkollisvero, kirkonaika, kirkonarkisto, kirkonkello