kitumaa
substantiivi
-
heikosti kasvava tai hoitamaton maa
Kitumaa ei ole lannoitettu vuosiin.
Taivutus
yks. nom. kitumaa, yks. gen. kitumaan, yks. part. kitumaata, yks. ill. kitumaahan, mon. gen. kitumaiden kitumaitten, mon. part. kitumaita, mon. ill. kitumaihin.
Esimerkit
Kitumaa ei soveltunut maanviljelyyn.
Matkamme kulki läpi karun kitumaan.
Kitumaan asukkaat olivat tottuneet karuun elämään.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kituliaasti, kituliaisuus, kitulias, kitumaa, kitumänty, kitupellava