kiviruukku

substantiivi

1. ruukku, joka on valmistettu kivestä

   Kylvän kukkani kiviruukkuun.

Taivutus

yks. nom. kiviruukku, yks. gen. kiviruukun, yks. part. kiviruukkua, yks. ill. kiviruukkuun, mon. gen. kiviruukkujen, mon. part. kiviruukkuja, mon. ill. kiviruukkuihin.

Esimerkit

Vanhassa kiviruukussa kasvoi vehreä kasvi.
Ruukkupuutarhassa kiviruukut olivat suosittuja.
Kiviruukku pitää kosteuden pitkään.

Käännökset

Riimisanakirja

kiviruukku rimmaa näiden kanssa:

ruukku, suojaruukku, kukkaruukku, turveruukku, viiniruukku, vesiruukku, saviruukku, kestokasteluruukku

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kivireki, kiviriippa, kivirikko, kiviruukku, kiviröykkiö, kivisammal