koeaika
substantiivi
-
ajanjakso, jonka aikana työntekijä tai työnantaja voi päätellä, sopiiko työsuhde molemmille osapuolille
Hän oli juuri aloittanut työssään ja oli koeajalla.
Taivutus
yks. nom. koeaika, yks. gen. koeajan, yks. part. koeaikaa, yks. ill. koeaikaan, mon. gen. koeaikojen koeaikain, mon. part. koeaikoja, mon. ill. koeaikoihin.
Synonyymisanakirja
koeaika
-
ehdollinen tuomio, ehdollinen vankeusrangaistus, ehdonalainen.
Esimerkit
Hänen koeaikansa päättyi eilen.
Työsuhteessa on kolmen kuukauden koeaika.
Hänet vakinaistettiin koeaikansa jälkeen.
Etymologia
Yhdistelmä 'koe' ja 'aika'; viittaa ajanjaksoon, jolloin joku on koeajalla.
Käännökset
| englanti |
probation test period, trial period |
| ruotsi | provanställningsperiod, provanställning, praktisk arbetslivsorientering |
| ranska | période d'essai (f) |
| kreikka | δοκιμασία (f) |
| unkari | próbaidő |
| puola | staż (m), okres próbny (m) |
| venäjä | испыта́тельный срок (m) |
Sitaatit
"Ne hemmetin kitsastelijat meni asentaan jonkun shareware-betaversion päätietokoneen käyttöjärjestelmästä. Ja koeaika loppuu ylihuomenna. No nyt me sitten palataan Maahan hakeen sitä kräkkäystiedostoa. -Pirk"
Riimisanakirja
koeaika rimmaa näiden kanssa:
sadeaika, lapsivuodeaika, liikeaika, ihanneaika, kanneaika, moiteaika, haasteaika
Läheisiä sanoja
koe-eläin, koe-erä, koeaamiainen, koeaika, koeajaa, koeajaja