koivu
substantiivi
-
lehtipuulaji, joka on yleinen Suomessa
Istutin uuden koivun pihalleni.
Taivutus
yks. nom. koivu, yks. gen. koivun, yks. part. koivua, yks. ill. koivuun, mon. gen. koivujen, mon. part. koivuja, mon. ill. koivuihin.
Synonyymisanakirja
koivu
-
Betula, suku Betula, koivupuu, Betula nigra, Betula fontinalis.
Esimerkit
Koivu on Suomen kansallispuu.
Kesäisin on ihana istua koivun alla varjossa.
Koivun lehdet havisevat kauniisti tuulessa.
Etymologia
Suomen kielen sana, viittaa Betula-sukuun kuuluvaan koivupuuhun.
kantaurali koywa; sukulaissanat karjala kojvu, unkari hajo (alus). Englanniksi birch
Käännökset
Sanonnat
"Muut olivat kuusia, Saku koivu."
"On kyrpiä kuin koivu halkoja, voisi vaikka uunin lämmittää."
Riimisanakirja
koivu rimmaa näiden kanssa:
pihakoivu, riippakoivu, visakoivu, rantakoivu, ritvakoivu, vanerikoivu, tunturikoivu, vihdaskoivu, vastaskoivu
Liittyvät sanat
vanerikoivu, vastaskoivu, vihdaskoivu, ksylitoli, lehtipuuLäheisiä sanoja
koivikkoinen, koivisto, koivistolainen, koivu, koivufiikus, koivuhalko
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Kuka on mikko koivu?
Paljonko painaa kuiva koivu?
Mikä on koivu?
Miten koivu lisääntyy?
Kuka on saku koivu?
Minkä värinen on kuiva koivu?
Kuinka vanha on Mikko koivu?
Missä saku koivu asuu?