koivuvyöhyke

substantiivi

1. alue, jossa koivut ovat vallitseva puulaji

   Asun korkealla pohjoisessa, koivuvyöhykkeellä.

Taivutus

yks. nom. koivuvyöhyke, yks. gen. koivuvyöhykkeen, yks. part. koivuvyöhykettä, yks. ill. koivuvyöhykkeeseen, mon. gen. koivuvyöhykkeiden koivuvyöhykkeitten, mon. part. koivuvyöhykkeitä, mon. ill. koivuvyöhykkeisiin koivuvyöhykkeihin.

Synonyymisanakirja

koivuvyöhyke

1. metsävyöhyke.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koivuvyöhyke ulottuu laajoille alueille Suomessa.
Alue on tunnettu koivuvyöhykkeestään.
Koivuvyöhyke on tärkeä monille lajeille.

Käännökset

Riimisanakirja

koivuvyöhyke rimmaa näiden kanssa:

vyöhyke, rajavyöhyke, suojavyöhyke, aikavyöhyke, vaaravyöhyke, tundravyöhyke, rantavyöhyke, ruhjevyöhyke, tuulivyöhyke, tammivyöhyke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

koivuvaltainen, koivuvaneri, koivuvitsa, koivuvyöhyke, koje, kojeistaa