kokoutuma
substantiivi
-
joukko, joka on kokoontunut
Torilla oli suuri kokoutuma ihmisiä
Taivutus
yks. nom. kokoutuma, yks. gen. kokoutuman, yks. part. kokoutumaa, yks. ill. kokoutumaan, mon. gen. kokoutumien kokoutumain, mon. part. kokoutumia, mon. ill. kokoutumiin.
Esimerkit
Löysimme kokoutuman metsästä.
Kokoutuma hävisi aamun tullessa.
Sade aiheutti kokoutuman pellolle.
Etymologia
Johdettu verbistä 'kokoutua' ja johtimesta -ma.
Käännökset
Riimisanakirja
kokoutuma rimmaa näiden kanssa:
kohoutuma, ruhjoutuma, rikkoutuma, vinoutuma, hieroutuma, kieroutuma, kuroutuma, patoutuma, tunnepatoutuma
Liittyvät sanat
kokoumaLäheisiä sanoja
kokoustaa, kokoustekniikka, kokoutua, kokoutuma, kokovalkoinen, kokovartalokuva