korpiroju
substantiivi
-
Korpialueelle jäänyt tai siellä oleva roju tai romu.
Vanha traktori oli jäänyt metsään ja muuttunut korpirojuksi.
Taivutus
yks. nom. korpiroju, yks. gen. korpirojun, yks. part. korpirojua, yks. ill. korpirojuun, mon. gen. korpirojujen, mon. part. korpirojuja, mon. ill. korpirojuihin.
Esimerkit
Vanhassa autotallissa oli paljon korpirojuja.
Hän siivosi vuosien korpierojut pois.
Löysimme vanhoja aarteita korpiorojun seasta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
korpiniitty, korpinmusta, korpipaatsama, korpiroju, korpisoturi, korpisuo