kortteli

substantiivi

  1. kaupungin osa, joka muodostuu rakennusryhmästä katujen rajoittamana

    Kävelin korttelin ympäri etsiessäni kahvilaa.
Taivutus

yks. nom. kortteli, yks. gen. korttelin, yks. part. korttelia, yks. ill. kortteliin, mon. gen. korttelien kortteleiden kortteleitten, mon. part. kortteleja kortteleita, mon. ill. kortteleihin.

Synonyymisanakirja

kortteli

  1. rakennus, suuri talo, korttelinväli, kaupunkikortteli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän asuu lähellä keskustan vilkasta korttelia.
Kaupat ja kahvilat sijaitsevat korttelin sisällä.
Kortteli on suosittu paikka illanviettoon.
Lapsena leikimme usein kotikorttelissa.
Korttelissa järjestetään kesäisin erilaisia tapahtumia.

Etymologia

Ruotsista 'kvarter', joka pohjautuu latinasta 'quartarius'.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame goartil, ruotsi kvarter. Englanniksi quarter; block

Slangisanakirja

  • Chicago: kortteli Hakaniementorin itäreunalla : Chicagoks sanottii sitä torin itäreunan korttelii.

  • Kinapori: kortteli Vaasankadun pohjoispäässä

Riimisanakirja

kortteli rimmaa näiden kanssa:

kiinalaiskortteli, juutalaiskortteli, työläiskortteli, köyhälistökortteli, mortteli, sportteli

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

getto, köyhälistökortteli, korttelinväli, rajautua

Läheisiä sanoja

kortonki, kortteeri, kortteikko, kortteli, kortteliajo, korttelikapakka

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro