korvauskanne
substantiivi
-
Oikeudellinen vaatimus saada korvausta vahingosta tai menetyksestä.
Asianajaja laati korvauskanteen asiakkaansa puolesta.
Taivutus
yks. nom. korvauskanne, yks. gen. korvauskanteen, yks. part. korvauskannetta, yks. ill. korvauskanteeseen, mon. gen. korvauskanteiden korvauskanteitten, mon. part. korvauskanteita, mon. ill. korvauskanteisiin korvauskanteihin.
Esimerkit
Korvauskanne nostettiin virheestä.
Asianajaja hoiti korvauskanneprosessin.
Korvauskanteella haettiin huomattavaa määrää.
Etymologia
Yhdistetty 'korvaus' ja 'kanne'; tarkoittaa oikeusjuttua, jossa vaaditaan korvausta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
korvausanomus, korvaushakemus, korvaushoito, korvauskanne, korvausperuste, korvaussumma