kotikieli

substantiivi

  1. Kieli, jota puhutaan kotona.

    Hänen kotikielensä on suomi, mutta koulussa hän oppii englantia.
Taivutus

yks. nom. kotikieli, yks. gen. kotikielen, yks. part. kotikieltä, yks. ill. kotikieleen, mon. gen. kotikielten kotikielien, mon. part. kotikieliä, mon. ill. kotikieliin.

Synonyymisanakirja

kotikieli

  1. äidinkieli, äidinkieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Suomi on hänen kotikielensä.
Kotikieli on olennainen osa identiteettiä.
Kotikielen tuki on tärkeää.

Elisabet oli huomannut, että vaikka Aleksander hyvinkin mielellään puhui ruotsia, jopa sitä kieltä rakasti, se kun oli hänen äitinsäkin kieli ja veljestenkin varsinainen kotikieli, niin tuo suomalaisia kohdannut vääryys syvästi loukkasi hänen oikeamielisyyttänsä ja hän näytti kerta kaikkiaan lujasti päättäneen kulkea tässä asiassa vastavirtaan

Etymologia

Muodostuu yhdistämällä 'koti' ja 'kieli'.

Riimisanakirja

kotikieli rimmaa näiden kanssa:

samojedikieli, lakikieli, merkkikieli, arkikieli, intiaanikieli, paperikieli, kulttuurikieli, ohjelmointikieli, ammattikieli

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro