kouluaika
substantiivi
-
Aika, joka käytetään koulunkäyntiin.
Kouluaika alkaa yleensä kahdeksalta aamulla.
Taivutus
yks. nom. kouluaika, yks. gen. kouluajan, yks. part. kouluaikaa, yks. ill. kouluaikaan, mon. gen. kouluaikojen kouluaikain, mon. part. kouluaikoja, mon. ill. kouluaikoihin.
Esimerkit
Kouluaika on usein kiireistä.
Kouluaikana hän oli aktiivinen yhdistyksissä.
Kouluaikaiset ystävät pitivät yhteyttä aikuisina.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'koulu' ja 'aika'.
Käännökset
| englanti |
schooltime schooldays |
Riimisanakirja
kouluaika rimmaa näiden kanssa:
opiskeluaika, seurusteluaika, harjoitteluaika, paritteluaika, otteluaika, ruokailuaika, kilpailuaika, vierailuaika, parveiluaika, jouluaika
Läheisiä sanoja
kouliutua, koulu, koulu-uudistus, kouluaika, kouluaikainen, kouluaine