koululaiskieli

substantiivi

  1. Kieli tai kielimuoto, jota koululaiset käyttävät keskenään.

    Oppilaiden keskuudessa leviää usein erilaisia koululaiskieliä.
Taivutus

yks. nom. koululaiskieli, yks. gen. koululaiskielen, yks. part. koululaiskieltä, yks. ill. koululaiskieleen, mon. gen. koululaiskielten koululaiskielien, mon. part. koululaiskieliä, mon. ill. koululaiskieliin.

Synonyymisanakirja

koululaiskieli

  1. oppilaskieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koululaiskieli on joskus vaikeaa ymmärtää vanhemmille.
Opettajat pyrkivät ymmärtämään koululaisten kieltä.
Nuoret keksivät usein uusia termejä koululaiskieleen.

Riimisanakirja

koululaiskieli rimmaa näiden kanssa:

kukkaskieli, sotilaskieli, mustalaiskieli, sukulaiskieli, yleiskieli, erikoiskieli, mainoskieli, opetuskieli, sivistyskieli

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro