koura

substantiivi

Ihmisen käden osa, nyrkki tai kämmen.
Hän puristi omenan tiukasti kouraansa.

Taivutus

yks. nom. koura, yks. gen. kouran, yks. part. kouraa, yks. ill. kouraan, mon. gen. kourien kourain, mon. part. kouria, mon. ill. kouriin.

Synonyymisanakirja

koura

kahmarikauha, kahmari, kauha, tarrain.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän tarttui siihen tukevasti kourallaan.
Koura kahmaisi hedelmät pöydältä.
Mies puristi ystävän kättä voimakkaasti kourallaan.

Etymologia

Kanta on suomalainen, samantapaisia sanoja on muissakin suomalais-ugrilaisissa kielissä kuten virossa 'käsi'.

suomalais-ugrilainen kantakieli kopra. Englanniksi fist

Käännökset

englanti	grapple grab mitt
ranska	pelle (f), poing (m)
saksa	Flunke (f), Faust (f)
puola	łapa (kotwicy) (f), pięść (f)
venäjä	ла́па якорь я́коря (f), кула́к (m)
kreikka	γροθιά (f)
unkari	ököl
italia	pugno (m)
latina	pugnus (m)
romania	pumn
ruotsi	knytnäve

Riimisanakirja

koura rimmaa näiden kanssa:

rautakoura, mämmikoura, kuolleenkoura, ankkurinkoura, känsäkoura

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pivo, känsäkoura, jäntevä, lapa

Läheisiä sanoja

kouluvuosi, kouluväki, kouluväkivalta, koura, kouraantuntuva, kouraantuntuvasti

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro