kuikelo

substantiivi

1. Pitkä ja laiha henkilö tai olio.

   Poika oli pitkä kuikelo.

Taivutus

yks. nom. kuikelo, yks. gen. kuikelon, yks. part. kuikeloa, yks. ill. kuikeloon, mon. gen. kuikelojen kuikeloiden kuikeloitten, mon. part. kuikeloja kuikeloita, mon. ill. kuikeloihin.

Synonyymisanakirja

kuikelo

1. laihuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli pitkä ja laiha

Käännökset

Slangisanakirja

• laihanpuoleinen ihminen

Riimisanakirja

kuikelo rimmaa näiden kanssa:

kelo, tuhkelo, sokkelo, korvasokkelo, kalvosokkelo, konkelo, karkelo, koskelo, tukkakoskelo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuihtua, kuihtumaton, kuihtumus, kuikelo, kuikka, kuikuilla